Suomessa työttömyyden ja talouden tilanne voisi kohentua erilaisten isojen projektien avulla. Tällaisia projekteja voisivat olla sähköverkkojen parantaminen, energiantuotannon lisääminen, julkinen liikenne, rauta- ja moottoritiet. Projektit työllistäisivät ihmisiä suoraan ja epäsuorasti monella eri sektorilla, kuten rakentajat, materiaalien tuotanto ja insinöörit.
Isot projektit ovat yleensä todella kalliita, eli voivat olla miljardien eurojen luokkaa. Rahoitusta voidaan kuitenkin hakea esimerkiksi yksityiseltä sektorilta ja EU:lta, kunhan projekti on tarpeeksi houkutteleva ja kannattava. Yhtenä kannustimena valtio voi myös käyttää omaa rahoitustaan takamaan ainakin projektin alkuvaiheen.
Samalla tulee pitää mielessä että projekteista on hyöty mahdollisimman monelle ihmiselle, jotta kaikki projektit eivät keskity vain yhteen kaupunkiin. Myös hyöty ja kustannussuhde tulee pitää mielessä, jotta projektit sitten oikeasti tuottavat talouskasvua valmistuttuaan ja maksavat itsensä takaisin.
Kotimaan liikenneprojektit
Suomen rauta- ja moottoritie yhteydet vaatisivat lisää kehitystä, joka voisi olla suuri mahdollisuus työttömyyden vähentämisessä ja talouden kasvamisessa. Valtio voisi suoraan tukea näiden laajentamista ja parantamista eri puolilla Suomea. Jos uudet yhteydet suunnitellaan järkevästi, niin luovat ne yrityksille ja taloudelle uusia mahdollisuuksia. Samalla ihmisten liikkuminen koko maassa helpottuu ja nopeutuu, joka säästää hermoja.
Tälläiset isot projektit loisivat suuren määrän uusia työpaikkoja suoraan ja epäsuorasti. Suoraan tämä työllistää rakennusalan työntekijöitä, mutta myös erilaisia asiantuntijoita kuten insinöörit. Epäsuorasti rakennusmateriaalit kuten kiskot, sora, betoni ja kaapelit loisivat uusia työpaikkoja näillä aloilla, jos valmistus keskitetään Suomeen. Samalla junien valmistus voitaisiin hoitaa kotimaassa, joka lisäisi entisestään työpaikkoja ja kehitysmahdollisuuksia.
Mutta tälläiset projektit tulee suunnitella järkevästi, eli niiden hyöty suhteessa kustannuksiin tulisi olla mahdollisimman lähellä toisiaan. Esimerkiksi Länsiradan hyöty-kustannusluku on noin 0.44, kun taas Itäradan luku on 0.13. Tämä tarkoittaa, että kumpikaan projekteista ei ole sinänsä kannattava, kun luku ei ole lähellä yhtä, mutta on Länsirata silti noin kolme kertaa kannattavampi kuin Itärata.
Liikenneprojektit ulkomaille
Suomi voisi myös aloittaa tunnelointia Viroon ja Ruotsiin. Tämä on toki älyttömän kallista, esimerkiksi arvio Helsinki-Tallinna tunnelin kustannuksista on 10-20 miljardia euroa. Mutta muualla Euroopassa tällaiset projektit on saatu rahoitettua suurimmaksi osaksi yksityisen sektorin rahoituksella, joten valtion kustannukset voivat olla pienet.
Tämän lisäksi Britannian ja Ranskan välinen kanaalitunneli tuotti vuonna 2024 noin 317 miljoonaa euroa voittoa. Kun taas Tanskan ja Ruotsin välinen Öresundin silta tuotti samana vuonna noin 233 miljoonaa euroa voittoa. Kanaalitunnelin rakennuskustannus oli noin 13.5 miljardia euroa, kun taas Öresundin sillan 4 miljardia euroa, joten molemmissa tapauksissa lainat saadaan maksettua aika mukavasti takaisin.
Koska molemmat projektit olivat todella laajoja, niin tarkoitti tämä tuhansia uusia työpaikkoja vuosiksi. Esimerkiksi kanaalitunneli työllisti yli 10 000 työntekijää parhaimpina vuosina ja sen rakentaminen kesti noin 6 vuotta. Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli olisi suurinpiirtein samanlainen projekti, mutta ainoa ero olisi maiden koko verrattuna Ranskaan ja Britanniaan. Voidaan silti olettaa, että tuotot olisivat lähellä ainakin Öresundin sillan tuottoja, kun Tanska ja Ruotsi eivät ole niin erilaisia kuin me.
Energiantuotanto ja sähköverkot
Suomessa myös energian tuotannon kasvattaminen ja sähköverkon parantaminen olisi todella kannattavaa. Varsinkin pääkaupunkiseudulla on ollut pulaa sähköverkkojen kapasiteetista isoille yrityksille, joten uutta selvästi tarvitaan. Uusien voimalaitosten ja sähköverkkojen rakentaminen loisi suoraan jo paljon uusia työpaikkoja, kuten materiaalin ja tekniikan valmistuksessa.
Samalla tämä vaikuttaisi myös muuhun teollisuuteen ja ihmisten elämään positiivisesti. Energian hinta tipuisi, joka houkuttelisi näin uusia raskaan teollisuuden yrityksiä Suomeen, joka taas auttaisi entisestään työttömyydessä ja taloudessa. Samalla tämä vaikuttaisi myös ihmisten kuluihin suoraan, kun hinnat laskisivat.
Jos energian tuotannon kapasiteettia kasvatetaan riittävästi, niin voisi Suomi miettiä sen vientiä muualle Eurooppaan. Esimerkiksi Saksalla on suuri pula energiasta ja sielä energiahinnat ovat jopa kolminkertaisia verrattuna Suomeen, joten mahdollisuuksia vientiin todellakin löytyy. Samalla tulee kuitenkin pitää mielessä, että määrältään suuri vienti nostaisi taas kotimaan hintoja, joten tilanne pitää tasapainottaa oikein.
Julkinen liikenne
Julkisen liikenteen laajentaminen loisi myös uusia työpaikkoja ja mahdollisuuksia, varsinkin pienemmillä paikkakunnilla. Suurimmat projektit ovat yleensä isoissa kaupungeissa, joka on ihan selvää, mutta tätä tulisi myös lisätä muualla. Julkisen liikenteen edut ovat monipuolisia, se auttaa ihmisiä liikkumaan vapaammin ja nostaa samalla niiden reittien arvoa. Työntekijät pääsee töihin ilman omaa autoa, baarista pääsee kotiin ilman taksia ja huonokuntoiset ihmiset pääsevät liikkuman itsekseen.
Olen alunperin kotoisin Etelä-Pohjanmaalta, ja kuten moni varmaan tietääkin, niin siellä ei paljoa julkista liikennettä ole oikein missään. Oli hyvin yleistä, että mentiin sitten omalla autolla Seinäjoelle kauppoihin, kun kunnon julkista vaihtoehtoa ei ollut. Jos halusit lähteä baariin, niin piti joko varmistaa yöpymispaikka Seinäjoelta tai sitten tulla taksilla kotiin. Oli myös hyvin yleistä, että perheen nuorimmat tai vanhimmat eivät päässeet mihinkään, kun eivät voineet ajaa itse autolla. Selvästi jonkinlainen julkinen liikenne toimisi sielläkin, mutta sen reitit tulisi määrittää tarkasti ja niiden pitää olla tarpeeksi tiheästi liikkuvia, jotta ihmiset käyttäisivät niitä.
Projektien rahoitus
Isot rakennushankkeet ovat aina todella kalliita, mutta on niillä suuret vaikutukset myös talouteen, jos ne on suunniteltu oikein. Muiden maiden isojen projektien yleisin rahoitustapa on ollut se, että projektille haetaan suoria sijoittajia ja yksityisen sektorin lainoja, joita valtiot sitten voivat taata. Kun projekti on saatu valmiiksi, niin lainojen takaisinmaksu hoidetaan lippu voittojen ja muiden tällaisten tulojen avulla.
Samalla EU on rahoittanut monia erilaisia rakennushankkeita Euroopassa, varsinkin kun ne ovat liittyneet vihreän energian siirtymään, jossa Suomella olisi suuri mahdollisuus. Samalla voitaisiin tehdä yhteistyötä tiettyjen maiden kanssa erilaisissa ulkomaille suuntautuvissa hankkeissa, esimerkiksi Viron ja Ruotsin kanssa. Valtio voisi myös houkutella yksityistä sektoria projekteihin, joko takaamalla tai suoraan rahoittamalla niiden alkua. Eli projektien rahoitukseen on monenlaisia rahoitusvaihtoehtoja, joten valinnanvarasta ei ole puutetta.
Linkit